Finntriathlon Joroinen 2019

Kävin torstaina Kokemäen Pitkäjärvellä mittailemassa tulevan viikonlopun TrainingCamp pyöräreittejä ja mittaamassa järven lämpötilaa. Olin jo ajamassa Kokemäen ”keskustaan”(aikataulu ongelma) katsomaan ja ottamaan muutaman valokuvan Legendaarisen Lallilehden järjestämästä vuosina 1985-1997 Teräsmieskilpailun maisemista ja maalialueesta. Nimittäin vuonna 1986 kisasin tuolla ensimmäisen Trikisani uinti 900m- pyörä 35km- juoksu 8km. Olin silloin 18v. Taisin sijoittua jonnekin 20 ja 30 väliin. En tarkkaan muista, mutta ei se tämän pointti olekkaan. Tuosta hetkestä on nyt kulunut pian 33 vuotta ja kilpailen heinäkuun 20.pvä Joroisilla edelleen yleisessä sarjassa puolimatkalla kärkisijoista. Tuota en oikein meinaa itsekään ymmärtää. Ehkä sitten 20 vuoden päästä! Miksi minä kisaan Joroisilla? Olin viime…

Lue lisää...

Pari sanaa Amerikasta

Kisaviikon rutiinit ovat löytyneet ja päivä kerrallaan eletään kohti lauantaita. Kaitsun ohjelma on kisaviikolla aina samanlainen. Avoveteen ei täällä pääse uimaan, kun vasta perjantaina, mutta olemme hyödyntäneet Woodlands Natatoriumia. Amerikka on autoilumaa, ja pyöräilijä on täällä kummajainen jonka toimintaa paikallisten on vaikea edes ymmärtää. Ja nyt ollaan vielä Texasissa, joka on tämän maan ylpeys ja edustaa amerikkalaista ”trumppilaista” kulttuuria. Jos olisimme vaikkapa Kaliforniassa, meininki olisi hiukan erilaista. Autot täällä ovat pääasiassa valtavia monsteri lava-autoja, joista pyöräilijää ei varmaan edes näe. Tiet ovat Woodlandsin ympäristössä monikaistaisia, eikä sinne kannata mennä sekaan pyörällä, sillä piennarta ei välttämättä ole lainkaan. Ja lisäksi autoilla…

Lue lisää...

Houston, I have a problem.

Houston, I have a problem.

Tuuli täältä Texasista moi! Perille päästiin lauantai-iltana 15h lentomatkailun jälkeen. Lennot ja maahantulot meni oikein kivasti. Pientä ahdistusta aiheutti autoilu lentokentältä hotellille pimeässä, yli vuorokauden valvoneena, autoillen 10-kaistaisella highwaylla. Kaitsu onneksi osaa ajaa, mutta väsyneenä se ei ole kivaa, kun tuolla ajetaan lisäksi todella kovaa. Matkaa kentältä Woodlandsiin on noin 30min ajomatka, eli oikein sopiva. Isompi ongelma syntyi pyörälaukun kanssa. Kaitsulla on kaverin pyörälaukku ollut lainassa jo monella reissulla. Laukussa roikkuu myös numerolukko joka on ollut kaikki reissut vaan auki ja pitänyt vetoketjut yhdessä, ihan siksi että lentokentän turvatarkastuksissa voivat avata laukun ja tarkistaa sisällön. No niin oli tehty nytkin.…

Lue lisää...

Next: Ironman Texas

Next: Ironman Texas

Tänään on tasan 10 päivää Texasin Ironman kisaan. Minulta on kyselty paljon jännittääkö kisa, mitä jos kaikki ei menekkään niin kuin olet suunnitellut. Näistä muutamista kysymyksistä rakennan tämän blogitekstin. Ja miksi niin itsevarmana voin lähteä kisaan mukaan. Kun tämä projekti sai alkunsa syyskuun alussa, ensimmäinen ajatus oli: Ole rehellinen itsellesi, heitä kaikki fiktiot hornantuuttiin. Tässä suuri apu on ollut tietenkin Trainingpeaks ohjelmisto. Ja toinen palautumisen seurannan ykkönen EmfitQS. Näiden avulla tiedän joka päivä missä kunnossa olen ja mihin pitää päästä. Sanonta kuuluu, ”Olet yhtä hyvä kuin sinun viimeinen kilpailusi”. Niinpä.. minun viimeinen kisa on siis ollut Hawaii Ironman 2017. Eli…

Lue lisää...

Viikko joka on pakko tehdä

Viikko joka on pakko tehdä

Niin se vaan karavaani kulkee ja koirat räksyttää. Tämä viikko on jo puoli vuotta sitten merkitty kalenteriin ei punaisella tussilla, vaan mustalla. Viikko joka on pakko tehdä! Huomenna on 3vko KonaCamp I:stä ja 3vko KonaCamp II:n eli ollaan keskipisteessä. Tosiaan mennään jo viikon puoliväliä. Jos en nyt aamulla saa tätä kirjoitettua en sitä myös loppuviikostakaan tule saamaan. Mikäs tästä viikosta tekee niin kovan? Ensinnäkin Texasin IM on enään ”muutaman” viikon päästä. Sen myötä harjoittelun teho on selvästi noussut tuosta tammi- helmikuusta. Se laittaa palautumisen harjoittelusta kovemmalle. Samalla myös mitataan henkistä kapasiteettia. Mitä kovempaa treenaat sen kovemmalla sinun päänuppi on. Tästä…

Lue lisää...

Lanzarote TriCamp I

Lanzarote TriCamp I

Mahtava harjoitusleiri takana legendaarisella Lanzaroten saarella. Nyt on hyvä päivä kirjoittaa blogia kun isoin väsymisen tuska on hävinnyt lihaksista. Leiristä on siis kulunut vasta viisi päivää, joten kevyesti jatketaan viikkoa eteenpäin. Mutta palataan hetkeksi Lanzalle. Olen ollut aina yksin puhtaalla talvileirillä etelässä tammi-helmikuun vaihteessa. Mutta nyt oli mukana huippu treeniseuraa Strömsholmin Janista. Olen Janin tuntenut yli 25 vuotta siitä asti kun se pikkupoikana 12-14v aloitti triathlon harjoittelun niin sanotusti menetelmällä ”perinteet velvoittavat” 🙂 Sen verran historiaa että Janin isä Esko on 2x Ironman Agegroup WorldChampion Konalta. Ja Suomesta he ovat ensimmäinen isä/poika finisher Hawaiilta. Vähän niin kuin minä ja Tomppa…

Lue lisää...

Ennätysaika tavoitteena M50

Ennätysaika tavoitteena M50

Morjesta taas! Mennään hetkeksi tuohon tärkeään otsikkoon ja parhaaseen Agegroup 50+ Ironman aikaan joka on minun tiedossa.  Eli olen käynyt kaikki nopeat kisareitit ja tulokset läpi vuosilta 2008-2018 ja en löytänyt sieltä yhtään alle 9h alitusta! Oli kyllä kova yllätys. Mutta tuttu kaveri Sveitsistä Reto Walser on päässyt lähimmäksi time 9:00:09 IM-Copenhagen 2015. Mutta taas legendaarisen Slowtwitch.com keskustelupalstan mukaan ”joku” on mennyt Rothissa 8:55.  Oli miten oli, tiedän ihan tasan tarkkaan mihin pystyn Texasin Ironmanissa jos keli on vähänkään normaali. En uhoa, mutta tiedän että aika on ihan eri kategoriassa. Sitten ihan tähän hetkeen ja miten seuraavat vajaat 14 harjoitusviikkoa…

Lue lisää...

#kohtikonaa19

#kohtikonaa19

Tuo KK19 ei tunnu enään yhtään kaukaiselta tavoitteelta. Reilu vuosi siitä nyt on. Oli 2017 marraskuun loppua vuoden pimeimpään aikaan kun tuli tavoite #kohtikonaa19. Ei se mikään ”yhden illan juttu ollut” päätös. Sovittiin Tuulin kanssa että mennään pienin askelin eteenpäin porras kerrallaan. Nimittäin lähes 2-vuotta ajassa eteenpäin näillä kilometreillä mikään ei ole enään itsestään selvää. Ensimmäiset kuukaudet joulu-helmikuu olivat todella kevyitä CTL pyöri 60-65 pinnassa. Tarkoitus oli tunnustella tekemistä, motivaatiota ja odotella kevättä. Noh, kevät tuli ja akilesjänne vamma maaliskuun 11pvä IsonJyrän juoksun jälkeen. Tuossa alla kuva kyseisestä juoksusta. Noh alkuun en siitä kenellekään puhunut, ajattelin että kevyellä viikolla en…

Lue lisää...

Miten meni vuosi 2018?

Miten meni vuosi 2018?

Jos kerrankin pysähtyisi miettimään mitä vuoden aikana tapahtui. Ihan ensin tulee mieleen että ei mitään hajua! Vuosi vaan meni enkä tiedä mihin? Mietitäänpä… Heti tammikuussa oltiin Aqua Plussassa aika merkittävän tilanteen edessä. Pari isoa ovea sulkeutui, kun meidän pyörittämän Vuorisportin toiminta Ellivuoressa siirrettiin uusiin käsiin. Lisäksi luovuimme vauva- ja perheuinneista Nokialla. Päätimme keskittyä vain ja ainoastaan valmennukseen, kun resurssit ei vaan riittäneet kaikkeen. Pienessä yrityksessä on parempi keskittyä ydinosaamiseen, ja siihen mikä on tärkeintä myös itselle, eli valmennukseen ja urheiluun. Nyt kun minut saatiin irti Ellivuoren pyörityksestä, pystyimme aloittamaan ihan uuden jutun! Ensin on vain tyhjä tila… Siitä se yhtäkkiä…

Lue lisää...