Tuossa ilmakuvassa näkyy pieni idyllinen kalastajakylä Reposaari. Se on minun synnyinsaari. Niin se on vanhempieni ja isovanhempieni ja tietenkin 3 vuotta nuoremman pikkuveljeni Tompan synnyinsaari myös. Kun ikää tulee joka vuosi lisää, sitä pystyy katsomaan taaksepäin hyvinkin selvästi. Eikä se aina ole nostalgiaa vaan elettyä elämää. Reilut 40 vuotta sitten kävimme hyvin usein Leo papan ja Tompan kanssa mato-ongella tuosta etuosassa näkyvän aallonmurtajan juuressa olevan Tuulivoimalan kohdalla. Ahventa tuli ja varmaan myös särkiä, mutta ei se silti ollut se tärkein juttu oltiin vaan Pohjanlahden rannalla aika pieniä.
Noista 40 vuotta vanhoista kalamies jutuista vuoteen 2020. Vaikka tämä Korona aika on ollut erittäin ahdistavaa ja satuttanut monia ihmisiä. En usko että ilman tuota ahdistusta ja epätoivoa olisi tullut mieleen järjestää Aqua Plussan Triathlontapahtuma Reposaarella. Näin kuitenkin tapahtui viime kesänä ja päästiin hetkeksi karkuun totuutta. Nyt tuo kaunis saari on taas isossa kuva kun valmistaudun World Triathlon MM-kisoihin Hollanin Almereen 12.9.2021 matkat on: Uinti 3800-Pyörä 180km-Juoksu 42.2km.
Leireilen toukokuusta lähtien saarella säännöllisesti kunhan tässä kelit lämpenevät. Reposaari sopii nimenomaan Hollannin Almeren maastoja vastaavaksi, eli tasaista, mutta tuulelle altis kisareitti. Ja heinäkuussa on tietenkin APn oma 3vrk leiritys + harjoituskilpailu Reposaari Triathlon II. Moni teistä varmasti ajattelee että on kova panostus miehellä. On tietenkin aina ollut, mutta ei tunnetasolla ikinä. En halua kirjoittaa nyt yhtään mitään harjoittelusta. Todeta vaan että aikataulussa mennään kohti kesää.
Tämä oli hyvän mielen tarina yksinkertaisuudessaan. Halusin vain kertoa miten elämä välillä johdattelee asiasta toiseen. Kaikille ystäville mukavaa kesän odottelua!