Heräilimme maanantaiaamuun neljän jälkeen, mikä sopi hyvin päivän aikatauluun. Aamuksi oli sovittu uinti-treffit Kailua-Konaan klo 6:45, kisan uintipaikalle. Waikoloasta ajaa reilu puoli tuntia ytimeen, eli Kailua Pierille, tuolle kaikkien triathlonistien rakastamalle laiturille. Uintipaikalla oli jo pientä kuhinaa, eurooppalaisia triathlonisteja parveili uikkareissaan ja pian paikalle saapui Johanna. Urheilijoille lycraa päälle ja veteen. Täällä vesi on niin lämmintä, että kisassa ei saa käyttää märkäpukua. Uinnin jälkeen heitettiin reput autolle, tarkoituksena hakea vielä kahvit uintipaikan viereisestä ABC-storesta. Parkkipaikalla ystävällinen rouva kertoi että autoa ei saa jättää siihen enää ikinä tai se hinataan pois. Hän ei kuulemma tänään tilannut meidän autolle hinausta, koska hän:…
Urheilijan polku
Aikaerorasituksen hyvä puoli on siinä, että on viideltä aamulla pirteänä. Huono puoli on, että silloin on vielä säkkipimeää. Siispä rauhassa puuron keittoon ja auringon nousua odottelemaan, se tapahtuu kuuden jälkeen. Aamiaiselta suunnattiin Waikoloa Beachille joka on ihan meidän majoituspaikan lähellä. Kaitsu veteen ja itse rantaviivaa kävelemään. Uinnin jälkeen Kaitsulla oli ohjelmassa pyörälenkki. Ennen lenkkiä perinteistä pientä säätöä, koska kaksi asiaa oli rikki varusteista: pumppu ja aero-juomapullon tiiviste oli kadoksissa. (tämä kapistus on pyörän keulassa, jotta on helppo imaista juomaa pillistä kun ajetaan aika-ajoasennossa tuhatta ja sataa). Pumpulla saatiin yhteistuumin ilmat renkaisiin, ja juomapullon tiiviste korvattiin hiuslenkillä joka oli tismalleen oikeaa…
Kylmästä lämpimään
Kaksi vuotta sitten oltiin matkalla Konan lentokentälle. Takana oli kaikin puolin onnistunut kisareissu, josta tuomisena oli hopeamitali. Kaitsu oli hyvällä mielellä vaikka kultamitali oli menetty rengasrikon takia. Seisominen Awards Ceremonyn palkintolavalla oli unohtumaton palkinto ja voitti mennen tullen kaikki muut seremoniat. Poikettiin ennen kenttää Targetin markettiin hakemaan vielä Kona-kahvia tuliaisiksi. Muistan elävästi kun söin mehujäätä autossa ja sanoin Kaitsulle: Aattele, me ei enää tulla tänne. Vastaukseksi sain jotain hyminää, että älä nyt, ei sitä tiedä.. No asia selvisi minullekin hyvin pian, kun Kaitsun Facebook-sivun nimeksi vaihtui KohtiKonaa17. Tässä sitä nyt istutaan trooppisessa iltapäivässä ja taistellaan jetlagia vastaan. On siis Day…
Kohti Konaa
No niin, nyt se kohti Konaa on ihan oikeasti edessä. Olo on vielä vähän sekava, kun olen vasta palannut KonaCampiltä Lanzarotelta. Leiri onnistui täydellisesti. Oli tuulta, lämpöä, mäkeä ja hyvää treeniseuraa. Kiitos vielä Juuso, Johanna ja Heini vahvaa tekemistä alusta loppuun. Tähän kohtaan sopii hyvin Juuson yksi lause. ”ei se Timanfayan nousu ole kenellekään niin tärkeä kuin sinulle” Juuso ei, ei tietenkään 8:22 🙂 Mutta oli siellä tosiaan paljon muutakin, kuin tuo legendarinen suora. Juoksua tuli yli 200km. Pyörää pitkälti toistatuhatta. Uintia tuli 15 päivästä 14. Lisäksi pystyin tekemään kaksi loistavaa voimatreeniä. Tästä kiitos Club LaSantan loistaville treenipaikoille. En taaskaan…
SuomiCamp
Pää on nyt aika tyhjä tällä hetkellä, mutta yritetään kirjoittaa jotakin menneestä kolmesta viikosta. Miehen muistihan on tunnetusti hyvin lyhyt.. mutta onneksi sitä varten on dataa tallessa 🙂 Ihan valehtelemati, kokonaisuudessaan tämä SuomiCamp oli kovempi kuin mitä se paperilla näytti. Varsinkin viimeinen viikko oli tarkoituksella tehty määrällisesti ja tehollisesti kaikista kovimmaksi. Nyt tietää, että Lanzaroten leiristä varmasti selviää, sillä leiri ei tule olemaan niin kova kuin tämä Suomicamp ja onhan se viikkoa lyhyempi. En ala yksittäisiä harjoituksia erittelemään, kokonaisuudessa niillä ei ole merkitystä. Sillä on merkitystä, että pystyn vielä nostamaan kuntoa viimeiselle portaalle jota Lanzarotella tarvitaan. Leirillä tulee olemaan kaksi…
Sekunnin ja watin tarkkuudella
Komeeta on ollut. Jopa niin komeeta että tämä ensimmäinen kova kahden viikon treenijakso kahdestatoista on mennyt lentäen maaliin. Harjoittelu on ollut tarkkaa ja keskittyminen jokaiseen harjoitukseen 110%. Blogin otsikko sopii niin hyvin tähän. Teemme tiettyjä avaintreenejä yhdessä Johannan kanssa. Ja tiedän myös ettei Johanna ole ihan yhtä tarkka pyörän tehoista kuin minä. Mutta tietynlainen aivopesu on tuottanut tulosta ja sieltä tulee keskitehot ja FTP-arvot kuin apteekin hyllyltä saman tien. Hyvä niin, mitä pidempi matka sitä tarkempi pitää olla. Sama pätee kyllä juoksutreeneihin. On sitten nousevavauhtinen, tasavauhtinen, intervalli tai ratajuoksu niin sovituissa vauhdeissa pysytään. Tästä hyvä esimerkki oli 2x10x200/200m ratajuoksu jossa…
Nyt se on menoo
Kyllä olen odottanut tätä viimeistä jaksoa ja paljon. Onhan tässä toki kisaan aikaan 83 päivää. Mutta kun se rytmitetään tarkkaan, niin se onkin todella lähellä. Avaankin tässä blogissa miten tämä viimeinen ja tärkein 12 viikon jakso etenee. Osa 1. 24.7.-13.8. 3vko Takana on ansaittu kesälomaviikko. Niin henkisesti kuin fyysisesti erittäin tärkeä jakso. Huomisesta eteenpäin mennään seuraavat 2vko ei perusmättöä, vaan jokainen harjoitus on tarkkaan suuniteltu. Skaala hyvän ja kiitettävän treenin välillä on pienentynyt. Osa 1. päättyy Challenge Turku kisaan mistä saan tarkkaa kilpailudataa puolimatkan vauhdistani. Keventelen tähän kilpailuun kuusi päivää. Eli tämä jakso menee rytmillä 2+1. Osa 2. 14.8-3.9 3vko …
#suomicamp
Morjens, takana huikea yhdeksän päivän SuomiCamp. Alkuperäinen suunnitelma oli että leiri olisi ollut viikon pituinen. Mutta muuttuvia tekijöitä tuli matkaan. Kevyen lepoviikon loppuun osui TeiskoTriathlon jossa halusin ehdottomasti olla mukana, kun minua oli yli vuosi sitten sinne pyydetty. Toinen tekijä oli se, että Tommilla oli vapaa sunnuntai ja päästiin yhdessä treenaamaan. Noh Teiskossa meno oli vaisua, sillä takana oli kova 21 päivän treenijakso ja hivenen vajaat 90 harjoitustuntia. Siis viisi päivää ei tosiaankaan riittänyt kovempaan menoon. Mutta tapahtuma oli jälleen kerran loistava ja erittäin hyvin järjestetty. Voiton vei Olli Miettinen, itse olin toinen ja Tommi kolmas. Kiitokset vielä Teiskon suuntaan!…
#imtry
Takana onnistunut kolmen viikon im-jakso. Laatua ja määrää löytyi. Niin myös kaksi terävää Supersprintti Cupin osakilpailua. Ne ovat sellaisia reilun puolen tunnin rutistuksia mutta äärettömän tärkeitä itselleni. Näitä sprinttejä on nyt kaksi vuotta kisailtu, ja reitit ovat pysyneet samana joten verailukohtaa on. Parasta tässä ekassa jaksossa on että jalat ovat mainiosti kestänyt juoksua 80-90km vko. Mutta niinhän se on, Konalla paras juoksija voittaa aina. Tästä määrästä voin kyllä kiittää HOKAn kenkiä jotka sopivat minun juoksutekniikkaan täydellisesti. Myös tietenkin hokan hyvä iskutuksen vaimennus on parantanut palautumista. #timetofly Mites nyt tästä eteenpäin. Tänään on 103 päivää starttiin ja edessä ansaittu kevyt harjoitusviikko.…
Kesäloma lompsittu
Niin se kahdeksan päivän miniloma tuli vietettyä upeassa kesäisessä kelissä. Tarkoitus oli ladata akkuja ja suunnitella viimeisen KohtiKonaa 18vkon harjoitusrunkoa. Nyt kaikki on valmiina tulevaan. Tämä tekeminen on niin paljon helpompaa kun olet voittajana matkassa. Mitään isoja muutoksia harjoitusrunkoon ei ole tulossa. Tai no on, koitan perusharjoittelun tehdä mahdollisimman kovissa maastoissa ja vastapainona vauhdikkaat harjoittelut radalla. Ja ihan uutena treeninä käytän apuna kotijärveä Uinti+Wattbike. Eli asumme järvenrannalla ja WB on viety alas saunamökille, mut ei saunaan 🙂 Vielä tulevasta 18vko.sta eli 125 päivästä. Monesta saattoi tuntua hassulta kun ilmoitin että en kilpaile kesällä Suomessa, enkä myöskään ulkomailla ennen Konaa. Mutta…