Päivää kansa somevastaanottimienne ääressä! Tuuli täällä moi. Kaitsu on toivonut että minäkin kirjoittaisin blogia aina välillä. Tätä pyyntöä en ole suoraan luvannut, kun eihän minulla ole mitään kerrottavaa. Näin olen tuumaillut, mutta sehän ei ehkä pidä paikkaansa. Olen tehnyt tähän blogiin kaksi vierailua. Ensimmäisen kerran kirjoitin vuonna 2015 Konalta blogia päivittäin, ja sama toistui 2017 Kona-reissulla. Ensimmäisen blogivisiitin jälkeen meidän nettisivut rakennettiin uudestaan, ja niitä vanhoja tekstejä ei enää löydy, mutta tuo vuoden takainen kirjoitusrupeama löytyy täältä jos joku ei silloin ollut kuulolla. Ehkä hyvä ettei sitä ensimmäistä Konan blogia ole enää saatavilla, nimittäin sen kerran luetuin tai ainakin klikatuin postaus oli Kona Underpants Run, johon osallistuin tyylikkäillä miesten Tampere-kalsareilla. Ja siis nehän oli oikein hyvät housut! ei siinä mitään. Tässä todistusaineisto kun edustan Mansea muiden kalsarihemmojen seassa. Kas mikä onkaan hauskempaa kuin astella kalsareissa taas tänne Kaitsun blogiin. Näin.
Vaikka aluksi olinkin sitä mieltä ettei mulla ole mitään kerrottavaa!! Tajusin, että voisin hyvinkin kertoa täällä blogissa niitä asioita, mistä Kaitsu ei kirjoita. Mitä tapahtuu KohtiKonaa19-projektin taustalla? Täällähän pyörii arki, ja kaikki se säätö, minkä ansiosta Kaitsu sitten lopulta päätyy starttiviivalle jossain päin maailmaa, kohti milloin minkäkin vuoden Konaa.
Ensi vuonna pitäisi mennä Texasiin. Oh boy.. Amerikan ihmemaan henkiseen ytimeen tähdätään siis huhtikuussa 2019. Olen lähdössä mukaan ihan mielelläni, älkää käsittäkö väärin. Tuon kisan eteen ei ole vielä tehty muuta kuin laitettu lappu sisään ja Kaitsun treenit alkaneet. Mitään lentolippuja ei ole ostettu, eikä majoitusta varattu. Sen verran isolle kylälle mennään, ettei nämä matkailuhyödykkeet ihan ensimmäisenä lopu. Mutta tämä paketti olisi asialistalla nyt hoitaa marraskussa. Niin ja vuokra-auton varaus. Yksi syy miksi nämä on vielä hoitamatta, on tietynlainen varovaisuus joka kummittelee viime kesän akillesvaivojen takia. Jalka ei kuulemma vaivaa lainkaan enää, mutta silti sanoin tänään: Kuule haluan että osallistut siihen Eurajoen Uuden Vuoden juoksuun tai johonkin juoksukisaan!, jotta kaikki näkee että pystyt juoksemaan täysillä kuten pitää. Tai olisin voinut suoraan sanoa että MINÄ haluan nähdä. Kuulemma hoituu.
Tämä kuva liittyy yhteen unohtumattomaan hotellielämykseen Bratislavassa. Siellä oli iso hotelli mutta hissit ei olleet ihan mitoitettu siihen huonemäärään ja tulikin portaita kiivettyä paljon mikä on tietty hyvä mulle, mutta huono jos on pitkähköt triathlonkisat huomenna, ja huone jossain 12. kerroksessa.
Meillä on huomenna Aqua Plussan kauden päättäjäiset Tampereella. Nyt taitaa olla neljäs vuosi kun näin tehdään. Sitä ennen Aqua Plussa oli pienempi porukka, mutta nykyään väkeä on triathlonvalmennuksessa yli 50 henkilöä, joten pitäähän sitä juhliakin. Ja onhan se kiva nähdä näitä ihmisiä, joiden kanssa näemme monta kertaa viikossa, joskus muissakin vaatteissa kuin trikoissa tai uimahousuissa 🙂 Ja yksi syy juhlia on myös se, että mehän perustettiin tämä yritys Kaitsun toiminimenä 10v sitten 2008. Nyt kun on 10v yritetty, alkaa yrittäjyyskin jo sujumaan ja tästä taipaleesta ehkä tuleekin kirjoitettua tänne ihan oma juttu. Päättäjäiset tarkoittaa myös sitä, että mehän jäädään Kaitsun kanssa Tampereelle yöpymään hotelliin. Koska asutaan Sastamalassa, niin ei lähdetä yöllä ajamaan Porin tietä, sitä saa ajella arkisin ihan riittävästi edes takaisin. Tämän majoituksen sentään varasin (jo) tänään, eikä huomenna viimetipassa kuten joskus käynyt. Päättäjäisistä tulee varmasti kuvia ja tunnelmia Aqua Plussan Instaan @aquaplustriathlon. Illan odotetuin ohjelmanumero on Vuoden Urheilijan Valinta, jonka urheilijat valitsevat itse toisiaan äänestäen. Kaitsua ei saa äänestää.
Tässä on triathlonkoulun porukaa uinneissaan.
Palataan blogin otsikkoon. Nyt jatkossa tähän blogiin kirjoittaa välillä Kaitsu ja välillä minä. Ehkä useammin minä. Syy miksi Kaitsu pyysi tätä kirjoittelua on se, että bloggaaminen on oikeasti aikaa vievää puuhaa. Ja just nyt Kaitsulla ei sitä ole. #koskaironmanprojekti. Esim. tänään aamupalan jälkeen Kaitsu teki valmennushommia eli harjoitusohjelmia TrainingPeaksiin. Sitten Ylöjärvelle tekemään omaa treeniä: pyörällä hermoilua, hermotusta, Johannan kanssa uinti ja oma juoksu pitkähkö? (todennäköisesti koska etsimme kaappien kätköistä juomavyön). Eli tässä oli omat treenit reilu 3h. Välissä lepoa ja toivottavasti hän on myös syönyt jossain välissä. Ja sitten vielä Aqua Plussan uintitreenien veto Ylöjärven uimahallilla klo 18-20:30 sentään altaan reunalta vaan. Mies kotiutuu 21:30 aikaan. Sen jälkeen iltapala ja veikkaan, että ennen nukkumaan menoa kuuluu lähinnä Normatec Recovery-bootsien puhinaa.
Tässä kuvassa tehtävä: Etsi Pipsa-kissa.
Palataan pian, ja voihan torstaina jo toivottaa hyvää viikonloppua!
-Tuuli