Emfit QS

Vuosi 2017 on päässyt ihan kunnolla vauhtiin. ja onnistunut kasiviikko on jäänyt taakse. Näistä täydellisesti onnistuneista treeniviikoista ei saa tehdä liian isoa numeroa. Nimittäin yksi treeniviikko minun tapauksessa on vain muutaman prosentin luokkaa kokonaisuudesta. Mutta viikko kuitenkin päättyi tänään upeasti. Pitkästä aikaa päästiin Tommin kanssa yhdessä treenaamaan pyöräilyä Pirkkahallin 300m tartanille:) Perusmättöä ja hymyt päälle. Pyöräilyn jälkeen Tommi lähti hiihtämään ja minä juoksemaan sunnuntaipäivän pitkää PerusPekkaa. Mutta nyt lupaamaani EmfitQS unimaailmaa.

Tässä tämän viikon unidataa. Koitan yksinkertaisesti selittää mitä kaikkea tämä kertoo unesta ja palautumisesta. Tummennetut tekstit ovat Emfitin sovelluksesta.

screenshot_2017-01-08-17-28-44Tämä palkki on varmasti kaikista ykisnkertaisin tulkita. Uniarvosanan maksimipisteet on 100p. Hyvä lukema on 80p. Unipisteiden takana on Emfitin kehittämä kaava: (aika unessa + REM-unen määrä * 0,5 + syvän unen määrä * 1,5) – (hereilläolo / 3600 * 0,5 + heräämisien määrä / 15) * 8,5. Tuossa näkyykin hyvin viime yö, kun unipisteet on jääneet alle 50p. Syynä on huomattavasti lyhyemmät unet kuin muina viikon öinä. Heräsin klo 5:15 jotta ehdin Pirkkahalliin klo 7…  Pidemmän päälle tai joka viikko tällainen lyhyt yö ei todellakaan edesauta palautumista.

screenshot_2017-01-08-17-31-41Tässä on uniluokat ja tärkeä hermoston palautuminen. Uniluokat onkin aika selvästi tässä esiteltynä. Tässä Emfitin tietoa asiasta: REM-unta tulisi olla n. 20-25% ja syvää unta n10-20%, näin kevyelle unelle jää n.50-60%. HRV RMSSD onkin sitten moniulotteisempi juttu, mutta erittäin tärkeä. RMSSD eli ”Root Mean Square of Succesive Differences” on yksi käytetyimmistä sykevälivaihtelun arvojen aikatasoista. Matemaattisesti sen laskukaava perustuu sydämen lyöntien peräkkäisten huipusta-huippuun-intervalleihin. RMSSD:tä pidetään parasympaattisen hermoston aktiivisuuden mittarina. Tämä on tahdosta riippumaton hermosto. Eli suomeksi tätä pitää lukemaa pitää opetella itse tulkitsemaan. Ei ole mitään tiettyä lukua mikä pitää olla, vaan tässä tutkitaan illan ja aamun välistä eroa. Käytännössä mitä isompi erotus luvuissa on, sen paremmin olet palautunut, mutta se kertoo myös rasituksesta. Jos ei ole rasitusta alla, ei tapahdu myöskään palautumista. Tässä näkyy esimerkiksi torstain ja perjantain välinen yö, kun ei ole tapahtunut käytännössä mitään. Alla oli torstai joka oli hyvin kevyttä PK-harjoitusta. sitten loppuviikko olikin kovaa mättöä ja palautuminen sen mukaista. Tästä käppyrästä olen hyvin tyytyväinen. Sykevälivaihtelun arvojen lasku pitkällä aikavälillä voi olla merkki ylikuntotilan lähestymisestä ja kehon ylirasittumisesta.

screenshot_2017-01-08-17-31-50Kokonaispalautumisen arvo on aamun ja illan RMSSD arvojen erotus. Emfit mittaa 90min jaksot illasta ja aamusta.

screenshot_2017-01-08-17-32-00Autonomisen hermoston tasapaino. Poikkeamat 25-75 tai 75-25 väliseltä alueelta voi olla merkki huonosta palautumisesta, korkeasta tai kroonisesta stressistä, yleisestä stressistä tai muusta kehon toimintahäiriöstä kuten sairaudesta. Ihanne olisi että yön mittauskäyrä olisi tuossa 50/50 tuntumassa. Minulla on tiistaisin tyypillisesti kova harjoitus ja se näkyy tuossa kaavassa, eli pallo joka on lukemissa 68/32 ja sitten taas kevyt keskiviikkopäivä on palauttanut hermoston seuraavana yönä tasapainoon. Oikealla näkyy sykekeskiarvot yön aikana.

screenshot_2017-01-08-17-32-12Tässä sitten yön hengitystiheys joka mittaa minuutin keskivarvoja sekä liikeaktiivisuus. Nyt on pakko tunnustaa että nukun välillä eri sängyssä tämän takia… Eli aktiivisuuteen kirjautuu parisängyssä myös Tuulin liikkeet. Ja Peppikin käy vieressä nukumassa 🙂 Jos haluan mitata jonkun tärkeän treenin jälkeen palautumisen, ja haluan saada aamuksi tarkkaa tietoa, nukun eri huoneessa. Sen verran tähän koukuttuu, että tiedot aidosti kiinnostavat ja aamupala menee aina Emfitin palkkeja tutkiessa.

Emfitin käyttö vaatii muutaman viikon perehtymisen ja omaa tulkintaa. Itse aloitin tämän käytön ylimenokaudella ja käyrät menivät ihan miten sattuu.. en ymmärtänyt yhtään mistä on kyse. Nyt osaan jo lukea tuloksia ja ne kulkevat käsi kädessä tehdyn treenin kanssa. Tässä herää monella kysymys, että miksi tätä sitten mitataan? Eihän nukuttuihin öihin voi vaikuttaa jälkeenpäin mitenkään. Jos alkaa tulemaan miinusmerkkistä palautumista pitempään, pitää omat hälyytyskellot alkaa soimaan ja harjoittelua keventää. Tällaista ei muuten pysty mittaamaan, ainahan kova urheilija on jossakin väsymystilassa mikä on myöskin normaalia. Emfitin avulla voi erottaa jos rasitus on mennyt liian pitkälle.

Ja miten tämä mittaus sitten tapahtuu? eli mitään piuhoja ei ole kiinni minussa, vaan petauspatjan alla on n.40cm pitkä vyö, jossa on mittausanturit. Tämä on huipputeknologiaa jota en millään itsekään ymmärrä 🙂 Mutta toimii. Hyvää treeniviikkoa ja hyviä öitä!

Vastaa