Motivaatio

Niin, lähes kaiken jo saavuttanut. Minulta monesti kysytty mikä ihme saa sinut jatkamaan tuota urheilu-uraasi? Aina välillä vastannut että pääsisin helpolla: Rakkaudesta lajiin! Mutta onhan siinä tietenkin paljon muutakin.

Minulla on tänään syntymäpäivä täytän 52v. Eli suoraan sanottuna enemmän on takana kuin edessä. Mutta ajattelen kuitenkin että saan edelleen kilpailla maailman huipulla AG tasolla. Eli perus ironmaneissa olen vuodesta 2013 ollut TOP 20-30 joukossa. Ja yleensä voittanut oman ikäryhmäni. Tämä varmasti on yksi iso tekijä joka jaksaa motivoida minua vuodesta toiseen.

Toinen motivaattori on minun omat urheilijat. Haluan omalla esimerkillä antaa mallia miten tärkeä on valmistautua joka ikiseen treeniin. Pyritään tekemään ne täydellisesti ja muistetaan nauttia onnistumisista. Vastuu on hyvin suuri sen vuoksi hölmöyksiä ei voi tehdä. Tämä vuosi on ollut myös valmentajaurallani ensimmäinen, kun huomaan että ohjeistukset ja harjoittelun sisältö pystytään tekemään lähes aina kympin arvoisesti. Tämä säästää hurjasti minun omaa energiaa.

No nuo kaksi on varmasti tärkeitä. Mutta kyllä se on ihan niin että itsestäni se on kiinni miten harjoituksen, harjoitukset toteutan. Kukaan ei tule minulle sanomaan, voisitko Kaitsu tehdä ne vielä vähän paremmin. Minä itse tiedän missä se ääriraja menee. Sitä ei voi ylittää tai noutaja tulee hyvin äkkiä. Tämän takia ainoa mahdollisuus jatkaa uraa on hakea se levon ja palautumisen kautta. Vuorokaudessa on vain se 24h käytettävissä ja aika monta tuntia siitä menee vaakatasossa olemiseen. Joku teistä voi ajatella että onpa ankeeta elämää. Mutta todellisuus on tuntiakaan en vaihtais pois.

Niin kuin tuo blogin otsikko on MOTIVAATIO se on erittäin kova. Olen varmasti jokaiselle kilpakumppanilleni 2020-2021 vaikea voitettava. Pysykää mukana!