Huippukunnossa kisastarttiin

Vihdoinkin! Tässä ensimmäinen osa valmistautumisesta Ironman World Championship kilpailuun 2019 Kailua-Kona. Tuntuu että siitä on ikuisuus kun akillesjänne oli pois pelistä. Mutta eihän siitä todellisuudesta ole kuin reilu vuosi. Nimittäin aika tarkaan tasan vuosi sitten ilmoittauduin tai uskalsin ilmoittautua Texasin Ironmaniin. Kun tiedostin että nilkka tulee kestämään kovaa treeniä.

Minulla oli siis reilut 9kk aikaa valmistautua Konan kisaan. Omasta mielestä riittävä jos karsintakilpailu on tarpeeksi kaukana pääkilpailusta 12.10.19. Näin ollen Euroopan kisat oli pois suljettava, vaihtoehdot oli aikas vähissä. Lähden siis Texasiin voittamaan Pohjois-Amerikan Mestaruuden 🙂 kisapäivä oli 27.4.19.

Lähes samaan hengenvetoon varasin KONAcampit III. Talvileiri helmikuulle Lanzalle. Kevätleiri huhtikuulle myös Lanzarotelle ja viimeistelyleiri syyskuulle Mallorcalle. Kaikki leirit olivat pituudeltaan 15pvä. Nyt siis tarvii enään alkaa treenaamaan. Tässä suurena apuna on ollut Trainingpeaks harjoittelun seurantaan.

Olen sanonut että Ironmanharjoittelu on hyvin yksinkertaista toteuttaa nykypäivän datatiedolla. Isoin ongelma on palautuminen harjoittelusta ja samalla tiedostaa mikä on fyysistä ja mikä henkistä rasitusta. Tämän kanssa painiminen oli minun suurin murhe. Onneksi minulla on olemassa menestysresepti johon voin luottaa heikkonakin hetkellä.

Harjoitteluni perustuu kurinalaisuuteen. Mutta muuta vaihtoehtoa ei ole, koska virheitä ei voi tehdä. Harjoittelen 21pvän sykleinä, joista 12 on kehittäviä ja 6 ylläpitävää ja 3 huoltavaa päivää. Näin etenen 12viikon jaksoin nousujohteisesti kohti päämäärää. Nousujohteisuus harjoittelussa on suhteessa tehoihin, palautumisaikoihin ja määrän nostoon. Tässä tekstinä näyttää hyvin simppeliltä mutta toteutuksena vaatii kurinalaisuutta ja järkeä harjoitteluun.

Sitten päästääkin harjoitteluun. Ensimmäinen 12 viikkoa meni kuin siivillä, tehot olivat alhaalla ja harjoittelu tuntui mukavan rennolta. Viikkotunnit pyörivät 17-20h välissä. Tämän tärkeän PK-painotteisen jakson päätti onnistunut TalviCamp helmikuussa Lanzarotella. Treeniseuraksi olin saanut Strömsholmin Janin joka ei treeniä kaihda. Päivät olivat pitkiä aamulla aloitettiin harjoittelu ja auringon laskuun päätettiin. Hyvin yksinkertaista, mutta ajatus ja sydän mukana ihan jokaisessa treeneissä.

Helmi- maaliskuun harjoittelin n80% sisällä, sillä Texasin Ironman tullaan kisaamaan kuumissa ja kosteissa olosuhteissa. Samalla rytmitys 21 pvä jaksoihin oli voimistunut, aloin huomaamaan että palautumiseen on vain enemmän ja enemmän kiinitettävä huomiota. Tässä tuli myös EmfitQS todenteolla tarpeeseen. Pientä epävarmuutta kunnossa, kun olin tosiaan kisannut viimeisen kilpailuni Konalla 2017 ja nyt elettiin kevättä 2019!

Jos talvikunto vähän arvellutti miestä, niin maalis- huhtikuun Aqua Plussan TriCamp Lanzarote poisti nuo murheet. Harjoittelu onnistui 110% ja pystyin tekemään muutamat tutut treenilenkit läpi uusilla teholukemilla ja juoksu tuntui koko leirin vahvalta. Tästä osoituksena FAMARAN puolimaraton nousevalla vauhdilla nostot 7km välein 1h30min. Voi mennä yrittämään.

Leiriltä saapui Suomeen huippukunnossa oleva urheilija. Tosin hyvin lyhyeksi aikaa sillä Texasin kisaan oli aikaa vain reilut 2 viikkoa. Tässä välissä tein sisällä 5h yhdistelmätreenin ja totesin Tuulille että voidaan lentää Houstoniin! Ironman North-American Championship.

On tuo Texasi aika huikea paikka. Ehkä Amerikka, amerikkalaisuus tulee tuolla läpi ovista ja ikkunoista. Kaikki on erittäin suurta ja rahaa on:) Mutta en tosiaan ollut turisti, vaan tulin hakemaan voittoa täältä ja näin saisin valmistautua rauhassa KohtiKonaa. Itse kisassa tapahtui kaikenlaista kommellusta penaltboxista finisherlinea etsien. Mutta tärkein voitto ja ylivoimainen sellainen tuli. Eli olen AmerikanMestari!

Amerikan reissulta saapui tyytyväinen mies Suomeen. Edessä oli 2 viikon kesäloma, toukokuun ensimmäinen puolisko. Täysin harjoittelu käynnistyi vasta kesäkuun alusta. Treenasin seuraavat 6 viikkoa Finntriathlon Joroisille SM-puolimatkalle. Tämä oli tärkeä vaihe koko projektissa, koska totesin että niin paljon on tapahtunut pienessä ajassa että nyt on hetkeksi KohtiKonaa laitettava “tauolle”. Muuten pää hajoaa! Eli harjoittelin kesäkuun puolimatkan treeniä ja säästelin itseäni niin henkisesti kuin fyysisesti. Itse Joroisten kisa meni ihan vihkoon. Ja vielä tärkein tulevia treenejä ajatellen, watit pyörällä eivät näkyneet.. olisin kipeästi tarvinnut sitä tietoa Konaa varten. Joroisilla juoksu alusta loppuun oli erittäin vaikeaa. Loppuaika 4:15 oli 10min heikompi mitä odotin. Myyntihommat ja urheileminen eivät kuulu yhteen.

12 viikkoa! Aloitin 29.7. KohtiKonaa19 viimeisen ja tärkeimmän harjoitusjakson. Niistä kuusi tulen treenaamaan Suomessa ja loput Mallorcalla ja Konalla. Jos tuossa keväällä ennen Texasia oli tärkeä huolehtia palautumisesta niin nyt mukaan oli tullut tavoitteellinen vauhti/tehot ja palautuminen potenssiin 2. Ongelmiakin oli, sillä sain uuden pyörän ja tehomittarin vasta elokuun alussa. Ja tehot eivät menneetkään käsi kädessä vanhan mittarin kanssa. Noh energiaa se vei, mutta siitä selvittiin. Kuusi viikkoa meni nopeasti ja yritin tehdä kaikki treenit niin hyvin kuin mahdollista. Tämä vain yksi esimerkki tavoitteellisuudesta. Olin pyytänyt Ville-Valtteria sparraamaan minua n17km erittäin kovalle juoksureitille. Tavoite oli nostaa vauhtia 20min välein ja tunnin jälkeen lähes max, vauhtia. Olin erittäin väsynyt sillä alla oli todella kova viikko. sanoin Villelle et pitää mennä 1:09:59! Meni 1:10:02. Ville siihen kun pääsin maaliin “meni aika lähelle kuitenkin” niin mitäs tuohon lisäät.

Huippukunnossa Mallorcalle! Syyskuun 8. Arvostan suuresti että Tommi lähti minua sparraamaan Mallorcalle. Ajattelemme asioista samalla tavalla, tykkäämme keskustella huippu-urheilusta ja haluamme aina tehdä parhaamme. Me ei lenkeillä oikein puhuta sanaakaan ajetaan ja koitetaan tehot pitää tarpeeksi korkealla. Leirillä tuli yksi elämäni kovimpia pyörälenkkejä. Valtavassa myrskyssä ajettu 200km mentiin saarta ristiin rastiin ukkospilviä kiertäen. Kyllä mä silloin ajattelin ei hel…tti minua voi kukaan voittaa Konalla. Viikon kruunasi ylämäkijuoksu Lucin huipulle 4:45min/km. Totesin että ei tästä kunto voi enään nousta kuin keventämällä tulevaa viikkoa. Sillä toiselle viikolle Jani tuli treeniseuraksi kun Tommi lensi kotiin.

Nyt tosiaan kevensin merkittävästi harjoittelua, sillä tunsin että palautumisen kanssa alkaa olla ongelmia. Pudotin itseasiassa 20% tehoa ja määrää mikä osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Toki treenattiin Janin kanssa. Mutta treenasin myös yksin koska kuka muu muka voi tietää tekemisen tasoa kuin minä itse. Mutta enemmän ja enemmän ajatuksissa olin Queen K:lla.

Palasin Suomeen ja vain kaksi päivää ehdin olemaan kotimaassa kun jo lähdettiin vihdoinkin Konalle. Lento 25.9 LAX. keskiviikko. Yksi yö Losissa ja torstai aamuna lento Kailua-Konaan. Tuttu ja turvallinen lämpö otti meidät vastaan kun astuimme alas koneesta puolipäivän paahteeseen. Kävin vielä samana iltapäivänä ajamassa pienen lenkin Q K.

Totuin todella nopeasti lämpöön ja pystyin nopeasti treenaamaan lähes tavoite sykkeillä. Niin treenasin ensimmäiset viisi päivää vain sykkeitä seuraillen, koska ne kertovat paremmin adaptoitumisesta kuin watit. Tietenkin tunnet itsesi entistä vahvemmaksi kun saavut tänne Isolle-Saarelle. Elät tietyssä kuplassa uppoat omiin ajatuksiin ja teet taas harjoituksen joka auttaa sinua kisassa. Olen aina tehnyt 11 pvä ennen H-hetkeä viimeistelytreenin joka on pituudeltaan 5-6h riippuen tuuliolosuhteista. Pyörä 118km Waikoloa-Hawi- EnergyLab juoksu 14km EnergyLab. Tämä harjoitus onnistui täydellisesti ja erityisesti juoksu oli vahvaa ja helppoa. Näitä on nyt vaikea pukea sanoiksi, mutta ymmärrätte mitä tarkoitan maailman paras ironmanjuoksija.

Kisaviikko!! Olen paljon omissa ajatuksissa ja Tuuli antaa minulle omaa tilaa ja rauhaa. Tuossa yläpuolella on kuva omasta mielestä minun pahimmasta haastajasta Jalabert Lambert. Tiedän että meitä on yhden käden sormiassa voittaja ehdokkaat. Ei niitä vaan ole enempää ja pidän itseäni NRO1. Ei edes ole vaihtoehtoa. Vien perjaintaina pyörän hyvissä ajoin vaihtoalueelle. Sen jälkeen menemme Waikoloaan syömään pizzat ja kämpille huilaamaan. Takana on valtava määrä harjoittelua, välillä niin väsynyt ettei meinaa sängystä päästä ylös. Meitä on muutama joka on tehnyt joka ikinen päivä samalla tavalla asiat ja yksi niistä voittaa huomenna! #imtry