Kävin torstaina Kokemäen Pitkäjärvellä mittailemassa tulevan viikonlopun TrainingCamp pyöräreittejä ja mittaamassa järven lämpötilaa. Olin jo ajamassa Kokemäen ”keskustaan”(aikataulu ongelma) katsomaan ja ottamaan muutaman valokuvan Legendaarisen Lallilehden järjestämästä vuosina 1985-1997 Teräsmieskilpailun maisemista ja maalialueesta. Nimittäin vuonna 1986 kisasin tuolla ensimmäisen Trikisani uinti 900m- pyörä 35km- juoksu 8km. Olin silloin 18v. Taisin sijoittua jonnekin 20 ja 30 väliin. En tarkkaan muista, mutta ei se tämän pointti olekkaan. Tuosta hetkestä on nyt kulunut pian 33 vuotta ja kilpailen heinäkuun 20.pvä Joroisilla edelleen yleisessä sarjassa puolimatkalla kärkisijoista. Tuota en oikein meinaa itsekään ymmärtää. Ehkä sitten 20 vuoden päästä!
Miksi minä kisaan Joroisilla? Olin viime vuonna katsomassa Joroisten kisaa jalka toipilaana. Sanoin silloin Tuulille että mukavampi olla täällä katsomon puolella. Mutta ajatus muuttui tuolla Texasin Ironmanin jälkeen. Olin suoraan sanottuna liian ylivoimainen sarjassani AG50. Kisassa sattui ja tapahtui kaikenlaista. Heti alkuun uintiaika kävi täysiä vaikka miehet vasta seisoivat laiturilla odottelemassa veteen pääsyä. Aikamatto oli väärässä paikassa. Pyörällä lähtö vasenta kaistaa kohti koko AGkärkeä. Ajatus miksi ne ajavat noin hiljaa. Omaa hölmöyttä penalttiboxiin 5min aikasakko joka oli todellisuudessa 5min49sek! Juoksussa puolimaratonin väliaika oli 1:31 ja juoksin kilpakumppaneita liki 20sek nopeampia kilometrejä. Viimeiset 18km nautiskelin koska ennätysaika ei ollut mahdollista. Sijoituin kuitenkin koko kisassa PRO/AG 46. Ja kaikista ikäryhmäläisistä 20. Kilpailu oli siis Pohjois-Amerikan Mestaruuskilpailu. Toiseksi tullut kilpakumppani hävisi vajaat 10min ja kolmas jo 30min. Ylivoima on tietenkin ihan hieno juttu, mutta en usko että se on Konalla näin helppoa. Siksi haluan hakea kovaa vastusta, taistelua Joroisilta!
Olen nyt Texasin jälkeen treenannut kolme viikkoa 70.3 ohjelmaa. Minulta kyseltiin no onkos siinä eroa ironman treeniin? No onhan siinä valtava ero kun kilpailumatka puolitetaan. Mutta en ala sitä tässä nyt sen enempää aukaisemaan. Lisäksi olen hakenut vauhtia meidän nuorten maajoukkueurheilijoiden treeneistä. Paljon hyvää on tapahtunut alku kesän aikana.
Pitää nyt vielä selventää ettei tuo Joroisten SM-puolimatka ole minulle mikään läpihuuto juttu. Valmistaudun siihen täysillä! Olen asettanut itselleni tarkat tehot, ja toivon että joudun juoksuosuudella ylittämään itseni. Sijoitus ja aika tulevat sivutuotteena #imtry
Palataan vielä hetkeksi vuosikymmenten taakse. Se oli varmasti 80-luvun puoliväliä. Satakunnan Urheiluliikkeessä Porissa oli muutama paita myynnissä jonka selässä oli kolmio swim 2.4 Mile- bike 112 Mile- run 26.2 Mile IRONMAN. Niin paljon saanut tältä lajilta ettei sitä kukaan ymmärrä. Eikä tarvitsekkaan. riittää kun ajattelette että se oikeasti rakastaa tuota lajia.
I am Ironman