Tämä on kysymys, mitä meiltä Kaitsun kanssa aina välillä kysytään. Tähän on aina kiva vastata kyllä. Aqua Plussassa työroolit ovat selvät: Kaitsu valmentaa n.15-20h/vko käytännön ohjaustyötä, lisäksi tekee harjoitusohjelmat kaikille tiimeille sekä henkilökohtaisille valmennettaville, ja toimii testipäällikkönä testiasemalla. Ja tämän kaiken ihmiset ymmärtääkin.
Mutta mitä minä sitten teen kun en varsinaisesti valmenna? Tällä hetkellä minun rooli on luoda toiminnalle puitteet, ja vastata siitä että olemme ylipäänsä toiminnassa, laskut maksettuina ja tilat varattuina, rahaa pankkitilillä, tavaraa nettisivuilla ja somessa. Testiasemalla olen mukana lähes kaikissa testeissä, sillä ne vaativat yleensä kaksi henkilöä, jotta testaus sujuu näppärästi ja kaikki tarvittava data sekä näytteet saadaan otettua talteen ilman liian suuria taukoja. Testitapahtuman jälkeen alkaa kirjallinen työ, eli teemme asiakkaalle testipalautteen. Tämä ei tule automaattisesti mistään ohjelmasta, vaan tuloksen laatiminen vaatii testin tulkintaa ja analyysiä. Teemme nämä yhdessä, Kaitsu sanelee ja minä kirjoitan puhtaaksi. Käytännössä se tapahtuu niin, että Kaitsu hiljentyy hetkeksi ruudun äärelle, katsoo dataa ja sanoo okei! Ja sitten alkaa tippumaan sykealuita ja watteja kun tykin suusta. Välillä vähän kiistellään, vaikkapa siitä, mikä on testidatan perusteella oikea anaerobinen kynnys, ja siinä kohtaa tuleekin Kaitsun ammattitaito esille. Hän pystyy aina perustelemaan, miksi laktaatit tai syke käyttäytyy niin tai näin, ja miksi tulee ymmärtää mitä seuraavaksi tapahtuu, eikä tuijottaa yksittäisiä lukemia. Lopuksi kirjoitetaan vapaamuotoinen kirjallinen palaute, näitäkään ei oteta mistään valmiista ohjelmasta, vaan puretaan testi sanallisesti ymmärrettävään muotoon, ja annetaan hiukan ohjeita miten kannattaa jatkossa harjoitella, jotta kunto kehittyy ja heikkoudet vahvistuvat.
Tykkään testaamisesta, sillä siinä olen oppinut ehkä eniten kestävyysurheilun periaatteista. Alkuvuosina testien lukemat oli minulle vaan numeroita, nyt kun takana on satoja testejä, ymmärrän mitä niiden lukujen taakse kätkeytyy ja miksi ne ovat sellaisia kuin ovat. Testeissä urheilijan kunto piirtyy paperille numeroina luettavaan muotoon. Se on aika mielenkiintoista, kun testaa jotain samaa henkilöä vaikkapa useamman vuoden, ja näkee kehityksen siinä paperilla. Tosi moni testattava jännittää etukäteen ja ymmärrän sen hyvin. Nimittäin välillä meitäkin jännittää, kun tietää että testattava on harjoitellut hyvin edellisen testin jälkeen, ja toivotaan että harjoittelu näkyisi testituloksessa. Siinä sitä yhdessä odotetaan toivottuja lukemia laktaattimittarista. Onneksi yleensä näin tapahtuu, ja tiedetään että asioita on tehty oikein.
Me ollaan tehty Aqua Plussassa testausta kohta kymmenen vuotta, ensin omille valmennettaville, ja sitten kysynnän mukaan muillekin. Viime helmikuusta lähtien olemme tehneet testejä omalla testiasemalla Ylöjärvellä, joka kulkee nimellä Aqua Plus Testaus. Tuossa yläpuolella kuva meidän paikasta. Sinne ovat tervetulleita kaikki, ei tarvi olla meidän toiminnassa mitenkään muuten mukana. Tästä voi tutustua testeihin jos et vielä tiedä mistä on kysymys. Tämä marras-joulukuu on vilkkainta testiaikaa, toinen sesonki on keväällä huhti-toukokuussa. Ja ilman muuta kannattaa testata omat harjoitusalueet ihan koska vaan, jos ei ole sitä koskaan tehnyt.
Viime viikkoina olen työllistynyt myös toisenlaisessa, kivassa projektissa. Päätimme ihan yks kaks vaan järjestää triathlonleirin Tampereella Varalan urheiluopistolla. Kalenterista löytyi sopiva viikonloppu, jolloin ei olla muissa ohjauksissa kiinni, joten eikun hommat rullaamaan. Leiriohjelman runko ja aikataulut kasaan, ja tiloja varaamaan. Kaikki tarvittava löytyikin melko helposti, ja olihan se helppoa kun Varalan myyntipalvelussa oli vanha tuttu Edenin vuosilta töissä 🙂 Olen itse ollut monta vuotta hotellin vastaanotossa töissä, eli respa, ja viimeisin oli useamman vuoden pesti Nokian Edenissä, jonka jälkeen alkoi tämä Aqua Plus-yrittäjyys. Niinpä kaikkia matkailuun, ja hotelli- ja ravintola-alaan liittyviä juttuja on aina mukava varata, se on kuitenkin itselle tosi tuttua hommaa. Esim. tällaisen bussikyydin varaaminen ryhmälle jolla mukana 15kpl pyörälaukkuja.
Leirit ovat aina olleet mukana meidän toiminnassa ihan alusta lähtien. Alkuvuosina järjestimme Nokialla Training Camp-viikonloppuja keväällä ja syksyllä. Mukana ohjaamassa oli myös Kaitsun veli Tomppa. Nämä viikonloput olivat silloin tosi hyviä startteja triathlonharjoitteluun, kun valmennusryhmiä tai triathlonkouluja ei vielä ollut missään.
Viikonloppuleireistä siirryttiin Gran Canarialle kevätleireihin, lisäksi on leireilty Mallorcalla ja Lanzarotella. Edelleen meillä on etelen leiri kerran vuodessa, mutta enää en rakentele sitä itse, vaan myymme pelkän valmennuksen leirille. Ensi keväänä meiltä lähtee ryhmä Lanzarotelle, ja jokainen varaa omat matkapakettinsa itse TUI:lta, meiltä voi ostaa pelkän leiriohjelman. Jos sulla on hirveä hinku mukaan, laita viestiä, leiri on 29.3.-5.4. Mitään jättiryhmää sinne ei lähde, eikä ole tarkoituskaan niin pysyy tekeminen järkevänä. Olen ollut näillä etelän campeilla aina mukana ja auttanut jossain huoltohommissa, toiminut jonkin sortin matkanjohtajana, hoitanut pyörän vuokrauksia jne. Nyt ensi keväänä en lähde Lanzalle, sillä leiripaikka on niin simppeli, ettei minua siellä tarvita 🙂 Club La Santa on helppo kohde mennä ja tuttu monelle osallistujalle, ja Kaitsulle se on kuin kotiinsa menisi.
Etelän leirit ovat mahtavia kokemuksia ja ne pitää kokea itse, mutta niin ovat kotimaankin leirit! Ihan parhaat leiriviikonloput olemme pitäneet Jämillä ja viime keväänä Harjavallassa. Tuo Camp Harjavalta on ensi vuonna kesäkuun alkupuolella, joten tarkkana sitten kun tulee myyntiin. Viimeksi meni paikat parissa päivässä täyteen. Leiri tulee varattavaksi vielä tämän vuoden puolella.
Varala Winter Camp on siis loppiaisena ja toteutuu 🙂 On hyvä nähdä että kysyntää kotimaan leireille on talvellakin, ja saadaan tuotua uusi leirimahdollisuus kaikkien saataville. Ja Tampereella! Kivoin kaupunki 🙂 Veikkaan, että on paljon porukkaa, joka treenailee itsekseen kuulumatta mihinkään harjoitusryhmään, heille tällainen viikonloppu on tosi hyvä. Ja Kaitsusta saa yhdessä viikonlopussa aika paljon valmennustietoa irti mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Odotamme leiriä innolla itsekin, ja aina kivaa tavata uusia triathlontyyppejä! Tervetuloa mukaan vaan. Leirejähän olisi hienoa vetää vaikka joka viikonloppu, mutta meillä on itsellä lauantaisin ja sunnuntaisin valmennusryhmien ohjauksia, joita ei voi niin vain perua. Omat valmennusryhmät ovat kuitenkin toiminnan kivijalka jota ei kannata horjuttaa.
Tämä oli nyt tällainen pikku avaus mitä puuhailen tällä hetkellä. Jatketaan tarinaa joskus toiste. Kaitsu lupaili että kirjoittaisi seuraavan blogin(!) koska menossa on kevyt harjoitusviikko, ja jaksaa tehdä jotain muutakin kuin urheilla ja valmentaa. Odottelemme sitä. Moi ny.
-Tuuli