Heräsin yöllä kahdelta, kuten joka yö on tapahtunut. Nyt en vaan saanutkaan enää unta. Pää kirkastui kuin olisi verho vedetty syrjään. Vähän liian kuumakin taisi olla. Olin säätänyt ilmastointia hieman liikaa. Ilmastoinnin kanssa täytyy täällä olla tarkkana. Se ei saa olla liian viileällä, ettei tule kipeäksi. Pahin skenaario mitä voi tapahtua ennen kisaa. Sama homma autossa, ei kannata huudattaa jääkylmää ilmaa hikiseen urheilijaan, vaan ollaan maltillisia niiden puhaltimien kanssa. Toinen syy on lämpöön sopeutuminen. Kilpailussakin ollaan useita tunteja yli 30 asteen lämpötilassa, siksi ei kannata viettää kaikkea luppoaikaa viileäksi ilmastoidussa kämpässä. Me ollaan aika paljon asunnon terassilla, kaikki ateriatkin syödään mieluiten siellä vaikka terassin varjossakin on todella kuuma. Ulkona syöminen on Suomessa niin harvinaista herkkua, että otetaan siitäkin nyt kaikki hyöty talteen.
Mutta palataan tuohon nukkumiseen. Ollaan oltu täällä nyt kolme yötä ja jetlag ei ole helpottanut vielä. Illalla joutuu todella tsemppaamaan että jaksaisi valvoa edes yli kahdeksaan. Nukahtaa sekunnissa ja herää yöllä kahdelta.. Jos nukahtaa uudestaan, herää neljältä tai viideltä todella pirteänä. Iltapäivällä on pysyttävä hereillä, päiväunet on ehdoton ei. Koska ne ei auta sopeutumista uuteen rytmiin. Vaikeinta on illan viimeiset tunnit kun haluaisi mennä jo nukkumaan, mutta on yritettävä pysyä hereillä ettei herää yöunilta liian aikaisin. Teemmekin iltaisin pienen kävelyn viereiselle ostarille jotta ei vaan löhöillä kämpillä tajuttomina. Syödään jätskit ja nautitaan lämpimästä illasta. No onneksi Kaitsu on saanut nukuttua silloinkin kun minä en. Tunti per päivä, sen verran jetlag tutkitusti helpottuu. Sen takia täällä ollaan näin aikaisin ennen kisaa.
Tänään Kaitsu kuvasi itse pyörälenkiltä fiiliksiä:
Se toinen syy on alussa mainittu lämpöön sopeutuminen. Voi veljet en taas muistanut kuinka kuuma ulkona on! Nautin lämmöstä, kuten varmaan kaikki suomalaiset viime kesän jälkeen joka oli p*skin kesä sataan vuoteen. Mutta urheileminen näissä keleissä onkin sitten asia erikseen. Eilen tehtiin 10km juoksu, johon meni noin 40min. Silti juomahuolto oli aivan välttämätöntä matkan varrella. Tänään tehtiin saman tyyppinen treeni, mutta nyt ohjelmassa oli tunnin juoksu ja alla pyörää. Rautalangasta väännettynä: Suomessa voi helposti juosta tunnin lenkin ilman juomaa jopa kesällä. Täällä voi juosta ihan max 10min, jokainen minuutti sen jälkeen on tuskaa. Jotain kertoo sekin, että kisassa on juomahuollot mailin (1,6km) välein, niitä on peräti 25kpl, kun normikisassa on ehkä kymmenen. Ja siitä huolimatta osa jopa pro-urheilijoista ottaa mukaansa juomavyön, mikä on hirveä kapistus ja painolasti kuten jokainen juokseva tietää. Missään muussa kisassa ei näe tätä ilmiötä, paitsi Konalla. Ja tietysti mitä hitaammin juoksee, sitä pitempi on aika ilman juomaa. Armotonta.
Tänään nautittiin ateriaksi eilistä ruokaa, Kookos-kanaa ja riisiä. Tässä resepti helppoon ruokaan:
- Kanaa naturel, vaikka rintoja tai vastaavaa
- Kookosmaitoa purkki (tätä saa nykyään mistä tahansa pikkukaupasta)
- Punainen paprika
- Ananasta
- Sipuli ja valkosipulin kynsiä 1-2kpl
- Currya, paprikajauhetta ja liemikuutio sekä mustapippuria
- Täysjyvä-riisiä tai pastaa tai ihanaa ohra-riisisekoitusta, tai perunoita
Laita riisi kiehumaan. Paistele sipulit ja pilkottu paprika öljyssä. Laita ne sivuun hetkeksi. Pilko kana isoiksi paloiksi ja paista kevyesti ja lisää lopuksi curry ja paprikajauhe pannulle mukaan. Heitä sipulit takaisin pannuun ja lisää kookosmaito ja liemikuutio ja lopuksi myös ananas. Keittele hetki. Tämä on pian valmista kun riisitkin ovat 🙂
Tarkkana paistamisen ja soosin keittämisen kanssa ettei kanat mene kuivaksi. Toinen vaihtoehto on heittää koko höskä uuniin ja valmistaa tämä kokonaisista rintaleikkeistä. Vuokaan voi heittää myös riisit, kyllä ne siellä kypsyy. Suomessa lisään tähän muitakin vihanneksia, esim. herkkusieniä, parsakaalia tai pakasteherneitä, koska kookosmaitoa on purkissa paljon joten soosiin ”mahtuu” muutakin tavaraa. Täällä joutuu vähän karsimaan, sillä ruoka on kallista isossakin marketissa. Toinkin Suomesta rahansäästö mielessä mm. mausteita pienen valikoiman, kaurahiutaleita ja myös kolme pakettia ruispaloja. Joka kämpässä on nimittäin pakastin, joten leivät sinne vaan heti kun saapuu. Marketeissa on tarjolla lähinnä hodarisämpylöitä ja paahtoleipää, ja nekin karmean hintaisia. Joten ei ole yhtään noloa tuoda tänne ruisleipää jos pitää siitä 🙂