Suomijakso21 onnellisesti takana

Paljastetaan se nyt kun ei iskenyt kovemmin. Eli helmikuun KonaCampin viimeisinä päivinä sain kurkkukivun ja pienen flussan kaupan päälle. Olin aivan varma, kun palaan kotiin tauti iskee ihan kunnolla päälle! Ei iskenyt, mutta palautumista hidasti #emfitQS.

Tein leirin jälkeen yhdeksän päivää kevyttä treeniä.  Ainoat treenit missä en hirveästi säästellyt oli voima. Oon tottunut sen tekemään kovana, niin vaikea sitä on puolivaloilla mennä salille tekemään. Mutta mennään ajassa nyt tähän hetkeen.

Tosiaan kolmen viikon harjoitusjakso onnistui upeasti. Varmasti suurin onnistumisen avain oli riittävä lepo Lanzan jälkeen. Muistakaa tämä kun palailette itse sieltä omista treenicampeistä. Toinen tärkeä tekijä oli vauhdit leirillä. Tämä kertoi että syksyn ja talven treenit olivat onnistuneet hienosti. Mut oli kyllä karu totuus palata tänne pohjolaan. Keskelle huonoa talvea! No olen tottunut treenaamaan sisällä. Tein heti sen päätöksen Seutulassa kun terminaalista ulos astuin. Minua ette ulkona nää treenaamassa. No kyllä ne kelit siitä nopeasti parani, jopa siinä yhdeksän päivän lepojaksolla. Siis treenit alkoi kuitenkin positiivisella fiiliksellä.

Harjoitteluni on hyvin konservatiivistä touhua. Mitään ihmeelistä kikkailua ei ole, en hyväksy. Harjoittelussa on hyvin selvä rytmi viikon sisällä ja tavoitevauhdit jokaiseen päivän treeniin. Näin minun on helpompi seurata kunnon kehitystä ja palautumista. Nyt ollaankin siinä tilanteessa että kauden toiseksi tärkeimpään kisaan on aikaa enään vajaat 10 viikkoa.

Mitäs sitten nyt! KonaCampII joka on samalla AquaPlussan IM-camp. Mukaan lähtee huippuryhmä jolla jokaisella on asenne satakymmenen. Leiristä tulee varmaan jokaiselle tietynlainen elämys, onhan saarella niin hurja maine urheilijoiden kesken. Tulevana perjantaina lähdetään siis KohtiLanzarotea:)

Leirin jälkeen alkaa täydellinen valmistautuminen Challenge Familyn The Championship 1/2-matkan kisaan. Kotiin kun palataan, siihen on aikaa seitsemän viikkoa. En todellakaan lähde millään Ironmanfokuksella Samoriniin, vaan ohjelmassa on Olympia/70.3 treeniä. Tämä on minun ainoa ulkomaan kisa ennen lokakuun Konaa, ja on äärettömän tärkeä että olen kunnossa. Kyllä mä tiedän että kärkikaverit seuraa toistensa kisamenestystä maailmalla. Se mitä nopeasti olen katsonut lähtölistaa mukana on paljon ikäryhmäni huippuja. Kisa tulee olemaan kovatasoinen ja sieltä haetaan askelmerkkejä Hawajille. Lupaan olla valmis taistelemaan mestaruudesta.

Vielä loppuun myös huippukunnossa oleva Johanna piti avata kisakausi eilen Lanzarotella, mutta viikon kestänyt sitkeä flunssa romutti kisahaaveet. Mutta meillä molemmilla on tavoite menestyä Konalla, tämä ei paljon sitä maailmaa hetkauta.

Jos netti pelaa niin kirjoittelemme Lanzarotelta miten leiri on lähtenyt liikkeelle. Ei muuta kun mukavia treenejä, minä lepäilen torstaihin asti. Tsempii!!