Kohti kisaviikkoa. Takana on yli 800 tuntia laadukasta treeniä. Luvusta puuttuu lokakuun lopun ja marraskuun ylimenokauden tunnit. Joulukuusta aloitin systemaattisen ja nousujohteisen treenaamisen 12 viikon periodilla. Näitä jaksoja tuli neljä ja jokainen jakso edellistä kovempi. Niin tehollisesti kuin määrällisestikin. Ensimmäinen 12 viikkoa meni rutmillä 2perus+1kevyt viikko. Kaksi seuraavaa 3perus+1kevyt. Viimeinen 12 viikon jakso sisälsi yhden kolmen viikon kovan jakson ja loput meni 2+1. Siis ihan tähän viikkoon asti:)
Halusin aloittaa blogin tuolla numerosarjalla, sillä aika on mennyt niin nopeasti. Yksi vuosi kestävyysurheilussa on niin käsittämätttömän lyhyt, että on täysi työ pysyä itse vauhdissa mukana.
No missä nyt mennään? Korkealla. Harjoittelu on sujunut ilman terveydellisiä murheita. Yhtään treeniä ei ole tarvinnut jättää tekemättä. Olen vaatinut harjoituksissa itseltäni vielä enemmän. Mutta samalla myös pystynyt nauttimaan vahvasta tekemisestä. Tämä ehkä on yksi osa alue mikä suomalaisesta huippu-urheilusta puuttuu. Tällä en tarkoita sitä että valmentaja tulee kehumaan, vaan että se lähtee ihan sieltä omasta sydämestä.
Palataan vielä muutama viikko taaksepäin. Olin Mallorcalla 11pv leirillä tutustuen kisareitteihin ajatuksen kanssa. Leiri oli lähes täydellinen kopio viime vuoden Lanzaroten campistä, joka edelsi Hawain kisaa. Vaikka tehollisesti tein harjoitukset samalla tasolla, ja jotkut vähän kovempaakin, niin kyllä tämä leiri oli helpompi johtuen Lanzaroten karuista olosuhteista. Mallorca on niin paljon helpompi saari vaikka mäkeä löytyykin.
Nyt on askelmerkit tehty ja tiedän tarkkaan millä vauhdilla tulen kilpailussa menemään. Systeemi on sama kuin Konalla viime vuonna, yksi porras pitää olla varaa, jos sitä satuu tarvitsemaan 😉 Sarjassani on neljä paikkaa Konalle, eli minimitavoite on sijoittua neljän joukkoon. Luottavaisin mielin lähdetään Tuulin kanssa tiistaina kohti Alcudiaa. Katsotaan jos videorapsaa saadaan tehtyä vielä pelipaikalta. Seuraava blogi tuleekin kisan jälkeen 🙂